Ensihoidon tärkeys Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella palvelujen saatavuuden heikentyessä
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on kohdannut viime aikoina merkittäviä haasteita palveluiden saatavuudessa. Sote-uudistuksen myötä odotettiin tasapuolisempaa ja tehokkaampaa järjestelmää, mutta käytännössä alue on joutunut kamppailemaan talouspaineiden, henkilöstöpulan ja palveluiden keskittämisen aiheuttamien ongelmien kanssa.
Tällaisessa tilanteessa ensihoidon rooli korostuu entisestään. Kun perusterveydenhuollon ja muiden sote-palveluiden saavutettavuus heikkenee, ensihoidosta tulee usein kansalaisten ensimmäinen ja kriittisin kontakti terveydenhuoltojärjestelmään. Sen merkitys Etelä-Pohjanmaan laajalla ja osin harvaan asutulla alueella ei ole pelkästään tärkeä – se on elintärkeä. Ensihoidon päätehtävänä on pelastaa henkiä ja turvata kriittisessä tilassa olevien potilaiden saama apu mahdollisimman nopeasti. Tilanteet voivat vaihdella sydänkohtauksista liikenneonnettomuuksiin, vakaviin sairaskohtauksiin ja äkillisiin loukkaantumisiin.
Etelä-Pohjanmaan haasteena on sen laaja maantieteellinen pinta-ala ja pitkät etäisyydet. Kun terveysasemia suljetaan ja palvelut keskitetään esimerkiksi Seinäjoelle, monet asukkaat jäävät kauas hoitopalveluista. Tässä ensihoito toimii ratkaisevana linkkinä – se tuo kiireellisen avun sinne, missä potilas sitä tarvitsee, ja varmistaa nopean kuljetuksen hoitolaitoksiin, jos siihen on tarvetta.
Palveluiden heikentyminen lisää ensihoidon kuormitusta, koska kun muiden terveyspalveluiden saatavuus heikkenee, paine ensihoitoa kohtaan kasvaa. Etelä-Pohjanmaalla tämä näkyy usealla tavalla:
1. Kasvava työkuorma – Ensihoitoyksiköt joutuvat paikkaamaan perusterveydenhuollon puutteita. Esimerkiksi silloin, kun terveyskeskusaikoja ei ole saatavilla ajoissa, ihmiset saattavat soittaa hätänumeroon tilanteissa, jotka eivät välttämättä vaadi kiireellistä hoitoa. Tämä lisää ensihoidon kuormitusta ja vie resursseja kriittisiltä tapauksilta.
2. Pitkät matkat ja vasteajat – Haja-asutusalueilla ambulanssin saapuminen voi kestää pitkään. Kun terveyskeskuksia suljetaan tai päivystystä keskitetään, ensihoitoyksiköiden pitää kattaa yhä laajempia alueita, mikä voi pidentää hätätilanteissa elintärkeitä vasteaikoja.
3. Henkilöstön uupuminen – Ensihoitajat työskentelevät vaativassa ympäristössä, jossa fyysinen ja henkinen kuormitus on jatkuvaa. Kun tehtävämäärät kasvavat ja kiireellisten hälytysten määrä lisääntyy, myös uupumisriski kasvaa.
Ensihoito on enemmän kuin hätätilanteisiin vastaamista. Se on osa laajempaa terveydenhuollon kokonaisuutta, jossa tehdään myös ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi kotikäynnit, riskipotilaiden seuranta ja yhteistyö muiden sote-palveluiden kanssa ovat ensihoidon tärkeitä tehtäviä. Onneksemme alueellamme toimii alue-ensihoitajat, jotka suorittavat yksin ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa suuren osan tehtäviä.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella tulisi pitää huolta, että ensihoito voisi toimia tehokkaasti ja vastata kasvaviin haasteisiin myös jatkossa. Ensihoidolle on taattava riittävät resurssit, jotta yksiköitä voidaan sijoittaa strategisesti eri puolille maakuntaa ja vasteajat saadaan pidettyä hyväksyttävällä tasolla. Henkilöstön tukeminen ja kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Jatkuva kouluttaminen ja kilpailukykyinen palkka sekä työvuorojärjestelmän muutos vuorokausirytmiin toisi rekrytointivaltin ja säästöjä mitä hva:lla kaivataan.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen haasteet ovat tuoneet esiin ensihoidon merkityksen koko terveydenhuoltojärjestelmän selkärankana. Lopulta kysymys on siitä, millaista turvaa haluamme taata Etelä-Pohjanmaan asukkaille.
Sami Kuula
Aluevaltuutettu, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue