Soten tulot täyteen iskuun Pohjanmaalla

Hyvinvointialueiden toinen toimintavuosi on kaartanut loppusuoralle. Läpi valtakunnan kärkipuheenaihe on alusta alkaen ollut talous. Huolimatta siitä, että hallitus lisää miljardilla vuosittain soten rahoitusta, eivät hyvinvointialueet kykene suoriutumaan taloudellisesti kestävästi toiminnastaan. Ennusteen mukaan alueiden alijäämä nousee 1,5 miljardiin tänä vuonna. Hyvinvointialueet nielevät valtion budjetista jo leijonanosan, yli neljänneksen. Entisen presidentin sanoin: tarttis tehrä jotain. 

Sotessa on siis tunnustettava tosiasiat, kun teemme päätöksiä aluevaltuustoissa ympäri maan. Valtion ’’pohjaton kirstu’’ huutaa tyhjyyttä ja samalla Kevan ennusteen mukaan jopa kolmannes hyvinvointialueiden henkilöstöstä on eläköitymässä seuraavien kymmenen vuoden aikana. 

Pohjanmaan hyvinvointialueella eläköitymisennuste on maan keskiarvoa. Nämä faktat on pidettävä mielessä, kun kehitämme tulevaisuuden sotea Pohjanmaalla. Jo nyt henkilöstön riittävyyden haasteet näkyvät hyvinvointialueella, muun muassa ostopalveluiden käytössä lääkäreiden osalta. Olemme kuitenkin tarttuneet toimeen. Aluevaltuustossa olemme linjanneet hyvinvointialueen strategian yhdeksi kolmesta kärkitavoitteesta Suomen parhaat hyvinvointityöntekijät. Tavoitetta tukemaan on tehty henkilöstöstrategia, joka sisältää konkreettiset mittarit ja toimenpiteet tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Taloudellisesti katsottuna olemme tehneet hartiavoimin töitä talouden saattamiseksi tasapainoon. Valtuustossa hyväksytty Tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelma antaa raamit sopeuttamistyöhön ja tälläkin hetkellä meneillään on peräti 44 miljoonan euron säästöpaketin käsittely. Esitetyt säästöt koskettavat tavalla tai toisella meitä jokaista Pohjanmaan asukasta. 

Laihialaisena nuukana miehenä ymmärrän, että säästää pitää. Mutta on syytä huomioida, että Pohjanmaallakin meidän päättäjien ja viranhaltijoiden on kiinnitettävä katseemme kolikon toiselle puolelle: tulopuolen vahvistamiseen. Sanon suoraan. Nykyinen järjestelmämme Suomessa on sosialistinen. Rahoitus tulee keskusjohtoisesti valtiolta ja sitä ohjaavat tietyt kriteerit. Keskeisin niistä perustuu alueen palvelutarpeeseen, tämä muodostaa 80 prosenttia rahoituksesta. Olennaista on, että raportointi sairastavuudesta ja palveluiden käytöstä on prioriteettilistalla korkealla, jotta tulopuoli on maksimoitu. Hyvinvointialueet käytännössä kilpailevat keskenään valtion rahoista, joten Pohjanmaallakin raportoinnin ja tulopuolen vahvistamisen on oltava prioriteettilistalla kärjessä, fokus ei voi olla vain säästämisessä. 

Ensi vuoden sote-rahat perustuvat vuoden 2022 diagnoositietoihin. Tällä hetkellä Pohjanmaan hyvinvointialueen kokonaistarvekerroin palveluihin on maan keskiarvon alapuolella. Meitä alempana ovat vain Helsinki ja Uudenmaan hyvinvointialueet. Onko asia todellakin näin vai onko raportoinnissa terävöittämistä? Asiaa lienee helpottavan pian koko hyvinvointialueella käyttöönotettava yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Tähän asti olemme operoineet peräti kuudella erilaisella järjestelmällä.

Peräänkuulutan huomionkiinnittämistä hyvinvointialueen tulopuoleen. Meidän on välttämätöntä katsoa kokonaisvaltaisesti alueemme tilannetta sekä tulo- että menopuolen osalta. Säästääkin pitää ja se on tehtävä sitä kuuluisaa maalaisjärkeä käyttäen. 

Antti Tuomela 

Aluevaltuutettu

Laihia