Poliittisten lakkojen pituutta on rajoitettava

Suomea koettelee poliittisten lakkojen aalto. Mikä oikein on poliittinen lakko? Poliittisen lakon tarkoitus on vastustaa hallituksen tai eduskunnan päätöksiä. Sillä ei ensisijaisesti pyritä vaikuttamaan työehtosopimuksiin.

Poliittiseen päätöksentekoon pitää vaikuttaa siihen liittyvien menettelytapojen kautta. Vajaa vuosi sitten Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit, joissa kansa osoitti epäluottamuksensa istuvalle hallitukselle ja antoi tukensa oppositiossa istuneille puolueille. Nämä puolueet muodostivat keskenään hallituksen ja alkoivat tekemään uudistuksia, joilla Suomen talous saataisiin kasvuun ja valtion velkaantuminen pysäytettyä. Suomen kansa antoi tukensa näille uudistuksille. Tämä ei sopinut ammattiyhdistysliikkeelle, joka on alkanut kiristämään hallitusta poliittisilla lakoilla. Työtaisteluita ei ole tarkoitettu poliittisen päätöksenteon vaikutuskanavaksi. Siksi poliittiset lakot pitäisi rajata korkeintaan vuorokauden mittaisiksi. Näin on tehty monissa Euroopan maissa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi viisaasti valtiopäivien avajaisissa, että Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi. Poliittiset lakot eivät paranna tilannetta. Niiden hinta on järkyttävä, puhutaan sadoista miljoonista päivässä. Olemme lakkoilun vuoksi menettäneet viimeisen 10 vuoden aikana kestämättömän määrän työpäiviä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Se osaltaan hidastaa talouskasvua. Viime aikojen poliittisissa lakoissa on unohtunut myös kohtuullisuus, josta hyviä esimerkkejä ovat Sähköliiton poliittiset työnseisaukset ydinvoimaloissa ja vesivoimalaitoksissa sekä Teollisuusliiton poliittiset työnseisaukset ammustuotannossa. Ne horjuttavat jo maamme huoltovarmuutta.

Miksi hallitus haluaa tehdä nämä uudistukset? Ennen kaikkea siksi, että työnteon on aina oltava kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa eläminen. Me tarvitsemme lisää työnantajia, jotta työntekijöille olisi enemmän töitä. Suomen täytyy olla luotettava ja toimitusvarma maa investoinneille, se parantaisi suomalaisen työn asemaa maailmanmarkkinoilla. Taloustilanteemme on huolestuttava. Meidän on uudistettava työmarkkinoita, jotta työllisyys saadaan nousuun.

Poliittisten lakkojen rajoittaminen on perusteltua. Meidän on toisaalta saatava Suomeen parempi neuvottelukulttuuri ammattiyhdistysliikkeen ja hallitusten välille. Tilanne ei voi olla se, että aina kun valtaan nousee oikeistohallitus, niin ammattiyhdistysliike jarruttaa uudistuksia lakkoilemalla. Näistä poliittisista lakoista kärsivät tavalliset suomalaiset yritykset. Hyötyvätkö työntekijät siitä, että omalla työnantajalla menee vielä heikommin näinä vaikeina aikoina? Eivät hyödy. Otetaan mallia muista Pohjoismaista. Siellä hallituksilla, kokoonpanosta riippumatta, on parempi keskusteluyhteys ammattiliittoihin. Kummankin osapuolen kannattaisi pitää mielessä Sauli Niinistön viisaat sanat: ”dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia.”

Ali Abdalla,

Kunnanvaltuutettu ja Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen