Keski-Pohjanmaan keskussairaala on paikkansa ansainnut — ja toimii myös jatkossa synnytyssairaalana
Valtioneuvoston asettama asiantuntijaryhmä esittää, että Suomen sairaala- ja päivystysverkkoa on tiivistettävä vuoteen 2030 mennessä, jotta erikoissairaanhoidon erityisosaaminen sekä toiminnan laatu, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus pystytään turvaamaan ottaen huomioon väestörakenteen sekä väestön ja työvoiman sijoittumisen sekä muut näkökulmat.
Työryhmän mukaan erikoissairaalat profiloitaisiin niiden toimintojen laajuuden mukaan kolmeen kategoriaan: 5 yliopistosairaalaa, 5–8 keskussairaalaa ja akuuttisairaalat.
Keskussairaaloissa olisi monierikoisalainen päivystys niillä erikoisaloilla, joita ei ole keskitetty yliopistosairaaloihin, teho-osasto, synnytysten hoito ja ympärivuorokautinen leikkausvalmius.
Loput keskussairaalat muuttuisivat akuuttisairaaloiksi, joissa on ympärivuorokautinen yhteispäivystys, mutta ei yöaikaista leikkausvalmiutta eikä hoideta synnytyksiä.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on tuhatta 15—49-vuotiasta naista kohden on 47 synnytystä. Toisena tulee Pohjanmaa, 44, ja kolmantena Pohjois-Pohjanmaa, 44 synnytystä. Matalimmat luvut ovat Kymenlaaksossa, 33, ja Etelä-Savossa, 34 synnytystä 1000 naista kohden. Synnytysten määrä Keski-Pohjanmaalla on näin ymmärrettävästi korkea.
Viimeisin tilasto on saatavilla vuodelta 2022. Sen mukaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa oli 1530 synnytystä, mikä on toiseksi korkein määrä Suomen keskussairaaloista. Vaasassa oli 1053, Seinäjoella 1421 ja Kajaanissa 762 synnytystä. Lappeenrannassa, joka on ns. laajan päivystyksen sairaala, oli 737 synnytystä
Keski-Pohjanmaa on maan parhaiden hyvinvointialueiden joukossa, mitä tulee hoitoonjonotusaikojen lyhyyteen.
Perfect-hankkeessa (THL) on arvioitu hoidon laatua eri erikoisaloilla. Tuloksista käy ilmi, että mm. sydäninfarktiin, lonkkamurtumiin ja aivoinfarktiin kuolleisuus Keski-Pohjanmaalla on maan keskiarvoon nähden selvästi alhaisempaa, osassa jopa maan alhaisin.
Potilasvahinkojen osalta Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on korvattavia vahinkoja selvästi vähemmän kuin keskimäärin keskussairaaloissa.
Potilastyytyväisyyttä (esim. NPS) on systemaattisesti mitattu jo vuosia. Näissä mittauksissa Soite on menestynyt hyvin ja kuuluu parhaaseen viidennekseen Suomessa. Myöskin ruotsinkieliset potilaat ovat antaneet hyvän palautteen.
Toiminta on myös taloudellista. Tarvevakioiduissa kustannuksissa huomioidaan alueen väestörakenne ja sairastuvuus, ja näitä kustannuksia vertailtaessa eri hyvinvointialueiden kesken Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite on maan parhaiden joukossa.
Keski-Pohjanmaa keskussairaala on lähin päivystävä keskussairaala noin 200 000 ihmiselle. Syntyvyys on korkea alueella. Potilaita tulee päivystyksenä oman alueen lisäksi niin Kalajokilaaksosta ja Pietarsaaren seudulta, jonkin verran jopa Etelä-Pohjanmaalta (Evijärvi) ja Keski-Suomesta (Kinnula).
Sairaalassa on suuri synnytysyksikkö, joka on saanut laajan alueen väestön luottamuksen, ja keskussairaala tuottaa myös muiden erikoisalojen päivystyksellisiä palveluja (auto-onnettomuudet, sydäninfarkti, psykiatria, kuvantaminen) laadukkaasti omien lääkärien ja hoitajien toimesta, tarvittaessa kaksikielisesti.
Keski-Pohjanmaa on ansainnut oman päivystävän keskussairaalan, jossa hoidetaan tulevaisuudessa myös synnytyksiä. Alueen korkea synnyttäneisyys jo edellyttää sitä.