Liikunnan merkitys lisääntyy
Maamme väestö ikääntyy vuosi vuodelta. Suurimmat ikäluokat ovat tulossa
hoidettavien ikäluokkaan, kun taas hoitajien ikäluokat pienenevät jatkuvasti. Kuilu
hoitajien ja hoidettavien ikäluokkien määrissä laajenee myös tulevaisuudessa.
Valtiomme johtoporrasta myöten liikunnan merkitystä on ryhdytty tosissaan tuomaan
esille. Presidentti Sauli Niinistö kehotti ihmisiä “ylös ulos ja lenkille” huhtikuussa
valtiopäivien avauksessa. Hänen mukaansa liikunnan lisäämiseen tulisi suhtautua
vakavasti. “Suomalaiset ovat entistä huonokuntoisempia, he painavat entistä
enemmän. Sillä on valtava yhteys paitsi fyysiseen terveyteen, myös henkiseen
terveyteen.”
UKK-instituutin keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaismiesten
kestävyyskunnon rapistuminen on johtamassa vakavaan työvoimapulaan fyysistä
kuntoa vaativilla aloilla, kuten poliisin työssä.
Viime vuonna julkaistun UKK-instituutin artikkelin mukaan liian vähäisestä liikunnasta
tuleva hintalappu Suomen taloudelle on 3,2 miljardia euroa vuodessa. Luvut
koostuvat terveydenhuollon kustannuksista ja menetetyistä tuloveroista.
Tarttis varmaan tehrä jotain… Mitä se sitten tarkoittaa käytännössä? Sehän
tarkoittaa liikunnan lisäämistä lapsesta aikuisuuteen ja sitä kautta liikunnallisen
elämäntavan oppimiseen. Perheiden merkitys liikunnallisuuteen kasvamisessa on
tärkeää. Pienet lapset oppivat varhaislapsuudessa asioita ympärillä olevilta ihmisiltä.
Ulkoilu ja pihaleikit kunniaan ja ruutuaika vähemmälle! Niin myös kouluiässä.
Muutaman kilometrin säteellä koulusta asuvat oppilaat pääsevät kouluun omin jaloin,
kävellen, polkupyörällä, potkukelkalla ja jopa suksillakin. Huono sää ei ole selitys,
vaan asenne- ja varustuskysymys.
Valtakunnan tasolla liikuntaa saadaan lisättyä kouluiässä lisäämällä liikuntaa
lukujärjestykseen ja tarjoamalla nuorille liikuntaan houkuttelevia olosuhteita. Kouluun
kokoontuu koko ikäluokka. Armeijassa liikunnan lisääminen entisestään on tärkeää,
kun Cooperin testinkin tulokset laskevat edelleen kuin lehmän häntä.
Paljon on puhuttu siitä, että tulevat työikäiset ovat niin huonossa kunnossa, etteivät
jaksa tehdä töitä. Totta on, että työt ovat pääosin muuttuneet entistä enemmän
henkistä puolta kuormittavaksi. Fyysisen työn tekijöitä, puuseppiä ja muita käden
taitajia tarvitaan nyt ja jatkossakin.
Työntekijöiden työtulosta ei varmasti heikennä se, että he kaikki ovat hyvässä
fyysisessä kunnossa.
Rami Puro
Kokoomuksen piirihallitus
Soini