Kaksi hutia komissiolle — kolmas tarvitaan, jotta ennallistamisaloite kaatuu
Euroopan komissio on pelannut kautensa alusta saakka kovaa peliä aivan omilla säännöillään. Keneltäkään vähänkään EU-politiikkaa seuraavalta ei ole jäänyt huomaamatta, kuinka järjestelmällisesti ja strategisesti taitavasti komissio on vyöryttänyt vihreän siirtymän aloitteitaan.
Ennallistamisaloitteen kohdalla komission peli meni jo alkumetreiltä alkaen kaiken kohtuuden yli. Jäsenmaiden metsät, maatalousekosysteemit, turvemaat ja jopa kaupunkiympäristöt olisivat aloitteen myötä tilanteessa, johon ei ole ollut aikaa valmistautua lainkaan riittävästi.
Komission kova peli on onneksi huomattu joissain osissa Euroopan parlamenttia. Aloite sai kaksi ensimmäistä hutiaan, kun parlamentin maatalousvaliokunta sekä kalatalousvaliokunta äänestivät ennallistamisehdotusta vastaan.
Maatalousvaliokunnan signaali on kaikessa poikkeuksellisuudessaan äärimmäisen tärkeä ja rohkea kannanotto eurooppalaisten maanviljelijöiden ja metsänomistajien puolesta. Ensi kuussa odotetaan vielä päävaliokunnan kantaa, jonka suhteen ei välttämättä liene yllätystä tulossa. Ympäristövaliokunnalta on totuttu näkemään vielä komissiota tiukempia linjauksia.
Sidosryhmät, kuten metsänomistajien ja tilallisten edustajat, eivät halua tuoda viestiään päättäjille ilkeyttään. Kaikki eivät tunnu muistavan, että näiden etujärjestöjen takana on aivan oikeita ihmisiä elinkeinoineen. Heidän viesteihinsä suhtauduttiin kuitenkin aloitteen valmisteluvaiheessa lähinnä ylimielisellä olankohautuksella.
On myös ylimalkaista oikeuttaa aloitteen aiheuttamaa ahdinkoa toteamalla, että ennallistaminen tuo merkittävästi lisää työpaikkoja. Montako veroeuroa nämä työpaikat tuovat valtiolle? Ihmisten ammatit eivät myöskään vaihdu automaattisesti yhden asetuksen toimeenpanon myötä.
Aloitteen ongelmat eivät koske ainoastaan Suomea. Parlamentin EPP-ryhmän sisällä on herännyt aito huoli aloitteen vaikutuksista muun muassa eurooppalaisen ruoantuotannon turvaamisen vuoksi. Ryhmän seuraavat askelmerkit ovat kallistumassa kohti koko aloitteen vastustusta. Näin ei olisi tarvinnut olla, jos jo aloitteen valmisteluvaiheessa sidosryhmien näkökulmat olisi otettu huomioon.
Ei ole kyse siitä, että EU:ssa ei saisi lähivuosina edistää luonnon ennallistamista. Kyse on demokratiasta: eri tahojen näkökulmien on oltava tasapainossa. Ennallistamisaloitteen vaikutustenarvioinneista selviää, että nämä näkökulmat on aivan tietoisesti haluttu sivuuttaa.
Komission on nyt aika kohdata toimintansa seuraukset. Komission ympäristöosastolle ja komissaari Timmermansille on jo lähetetty selvä poliittinen viesti: lähditte itse pelaamaan uhkapeliä ja nyt riskinä on kasvojenmenetys.
Ennallistamisasetuksen torppaamisen sinetiksi tarvitaan kuitenkin vielä kolmas huti. Tämän pitäisi tapahtua lopulta Euroopan parlamentin täysistunnossa heinäkuussa. Vaa’ankieliasemassa ovat erityisesti Euroopan keskustapuolueen edustajat, ja ilman heidän riittävää tukeaan ennallistamisasetusta ei onnistuta kaatamaan.
Itselleni peli on selvä – kun ei ole osattu valmistella tasapainoista ja reilua lainsäädäntöä, kauttaan päättävälle komissiolle pitää antaa tuomio sääntöjen mukaan: kolmesta hutilyönnistä seuraa lyöjän palo. Seuraava yrittäjä on seuraava komissio.
Petri Sarvamaa, europarlamentaarikko, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta