Stubb: Hyvinvointiyhteiskunnalla on tarve uudistua

Suomi on saatava liikkeelle. Meillä ei ole varaa pysähtyä, lamaantua ja olla uudistumatta. Enkä nyt puhu pelkän kilpailukyvyn näkökulmasta. Meillä ei ole varaa siihen, että hyvinvointiyhteiskunnassa ei voida hyvin. Meillä poliitikoilla ei ole varaa sulkea silmiämme ja vain tehdä asioita kuten ennenkin on tehty jos ne eivät toimi. Meidän velvollisuutemme on tehdä kaikki tämän korjaamiseksi.

Suomi on suurten muutosvoimien keskellä. Väestömme ikääntyy ja työntekijöiden määrä vähenee. Julkisten palveluiden tarve kasvaa ja niiden rahoituksessa on kestävyysvaje. Kilpailukykymme on heikentynyt ja elinkeinorakenteemme on murroksessa. Hyvinvointiamme ylläpidetään velaksi, niin taloudellisesti kuin ympäristönkin osalta. Digitalisaatio kumoaa vanhoja toimintamalleja.

Ja jos pidätte tätä poliittisena liturgiana, uskokaa suomalaisia.

Viimeisin Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) arvo- ja asennetutkimus kertoo, että joka toinen suomalainen kokee maamme elävän historian suurinta murroskautta. Sodistakin kärsineelle maalle se on aika paljon sanottu. Emme kai me politiikassa kuvittele, etteikö tämä murros koske myös politiikan toimintatapoja?

Muutosta vastustavilla, pysähdyttävillä voimilla on tapana vedota muutosvastarintaan. Otetaanpa taas esimerkkejä siitä, mitä mieltä suomalaiset ovat. EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan

Suomalaisista

– 75 % on sitä mieltä, että Suomi elää liikaa velaksi.

– 78 % on sitä mieltä, että myönteisempi suhtautuminen yrittäjyyteen hyödyttäisi koko yhteiskuntaa.

– 81 % on sitä mieltä, että yhteiskunnan uudistamisen hitaus johtuu byrokratian ja hallinnon raskaudesta ja monitahoisuudesta.

Maamme murros koskettaa ihan jokaista suomalaista kotia. Liian moni suomalainen ei löydä itselleen sopivaa työtä. Lääkärille pääsyä joutuu terveyskeskuksessa odottamaan liian pitkään. Valtion ja kuntien verot vievät yhä suuremman osan kovalla työllä ansaitusta palkkapussista.

Uudistaminen ei ole itseisarvo sinänsä. Se on uusien toimintatapojen löytämistä, tapa tehdä asioita paremmin. Se on tapa vastata haasteisiin, kun meillä ei ole jakovarapolitiikan kulta-aikaa käsissämme. Se on myös tapa tehdä valintoja.

Uudistaminen on ainoa keino välttää taantuminen. Esimerkiksi Suomen koulujärjestelmä erittäin hyvä. Mutta maailmalla kilpailu kovenee. Ihan koko ajan, ihan joka maailmankolkassa. En lähtisi syyttelemään, että teemme asioita väärin. Mutta tässä on koko homman juju – jotta pysymme aivan terävimmässä kärjessä, meidän on lisättävä vauhtia. Keksittävä uusia keinoja opetuksiin, analysoitava, mitä muuttuva maailma vaatii.

Uudistamisesta tehdään usein myös turhaa mörköä. Tässä on iso peiliin katsomisen paikka meillä poliitikoilla. Teemme valtavia muutoksia, aivan kuten pitääkin. Mutta jos keskustelu pyörii ainoastaan hallinnossa, järjestelmissä tai määrärahoissa, menetämme jotakin oleellista.

Mietitään asiaa muutaman esimerkin kautta.

Tällä hetkellä, kun menemme lääkäriin, hoitotiedot siirtyvät tietojärjestelmässä lääkäreiden käyttöön. Vaikka emme muutosta näkisi, kyllä se kummasti hoitoamme joustavoittaa. Tai vaikka Etelä-Karjalassa kiertävä Malla-auto, joka kerää laboratorionäytteitä joustavasti eri paikkakunnilta. Tai uuden teknologian laitteet leikkaussaleissa. Nämä ovat varmaan sitten sitä arkipäivän sote-uudistusta.

Olisiko tässä käynyt jopa niin, että suomalaiset ovat valmiimpia isompiin muutoksiin kuin mihin jämähtänyt järjestelmä itse? Tämä täytyy muuttaa. Kokoomus on uudistajapuolue. Meidän suuntamme on aina ollut eteenpäin. Ja on vastaisuudessakin.

—————

Mitä uudistaminen sitten tarkoittaa? Vaalien jälkeen täytyy tapahtua kolme asiaa.

1) Tosiasiat on tunnustettava.

Otetaan vielä yksi luku arvo- ja asennetutkimuksesta: Suomalaisista 76 prosenttia on sitä mieltä, että yhteiskunnan uudistumisen hitaus johtuu liian monenkirjavasta hallituspohjasta ja linjaeroista. Ja en yksilöisi koskemaan tätä mitään yksittäistä hallituskokoonpanoa. Ongelmat ovat usein piileviä. Laskeva mielenkiinto politiikkaa kohtaan on kyllä varsin huolestuttavaa. Tarvitsemme tähän ehdottomasti korjausliikkeen.

Paljon on puhuttu siitä, että emme saa Suomessa aikaiseksi niitä asioita, joita haluaisimme saada. Vanha tapa tehdä politiikkaa ei enää toimi. Päätöksiä on vaikea saada aikaan, kun elämme vetokratiassa, jossa jokainen taho kokee oikeudekseen asettaa kynnyskysymyksiä yhteisille päätöksille.

2) Meidän on tehtävä valintoja.

Suomalaiset ovat oikeassa. Suomi on suuressa murroksessa ja tilanteemme on vakava. Meidän on yksinkertaisesti mahdotonta luvata kaikkea hyvää kaikille. Toki sellainenkin on ollut näkyvissä muutamien kilpailijapuolueiden valinnoista, mutta Kokoomus ei tähän huutokilpailuun lähde.

Kun emme pysty puolustamaan vanhaa jakovarapolitiikkaa, meidän on keskityttävä tulonjakopolitiikasta tulontekopolitiikkaa. Meidän on tehtävä valintoja.

Valinta. Se on mukava sana, mutta käytännössä paljon vaikeampi asia.

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee korjausliikkeen. Polkupyörä kaatuu, jos sitä lakkaa polkemasta. Leikkausten tie ei lopu, jollei taloutta saada kasvuun.

Nyt on meidän paikkamme tehdä valintoja. Ylläpidämmekö velkarahalla rapistuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa? Vai teemmekö vaikeatkin päätökset, asetammeko työn etusijalle, uudistammeko hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ja laitammeko suun säkkiä myöten?

Monimutkaisessa maailmassa ratkaisut eivät ole yksinkertaisia tai helppoja. Yksittäinen näppärältä kuulostava keino voi olla vain hyvin pieni osa kokonaisuutta. Tarvitsemme pitkäjänteisesti tekoja – isoja ja pieniä. Voimme heittää luvun 200 000 uudesta työpaikasta. Mutta se on vain tavoite. Se ei vielä kerro itse asiassa yhtään mitään.

Jotta Suomi saadaan liikkeelle, meidän on keskityttävä oleelliseen.

Eilen julkaisimme Kokoomuksen vaihtoehdon strategiseksi hallitusohjelmaksi. Se on näkemyksemme tulevaisuudesta, jossa Suomi on paras maa syntyä, elää ja yrittää. Se on näkemyksemme kaikkein keskeisimmistä valinnoista. Ja se on näkemys siitä konkretian tasosta, mitä tarvitsemme.

Toki tästä jatkamme vielä vaaleihin asti sisällön tuottamista ja teemojen kehittämistä, mutta strategisella – laajalla tasolla valintoja on tehty. Mutta emme me – tai kukaan mukaan – omista ideoitamme yksin. Mielellämme olemme avoimia kaikille sellaisille ehdotuksille, jotka auttavat meitä pääsemään tavoitteisiimme ja saamaan Suomen liikkeelle.

Esitämme viisi keskeistä tavoitetta Suomen suunnan kääntämiseksi:

Asetamme työn etusijalle.
Käännämme osaamisen uuteen nousuun.
Kehitämme hyvinvointia vaikeinakin aikoina.
Teemme Suomesta puhtaiden ja kestävien ratkaisujen edelläkävijän.
Vahvistamme Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.

Kokoomukselle ensimmäinen ja tärkein valinta on työ. Kävimme tätä kokonaisuutta puoluevaltuuston kokouksessa Tampereella 17.1. läpi. Ohjelmassa on lukuisia keinoja, joilla pääsemme tavoitteeseen, että yhä useammalla suomalaisella on työtä. Tänään käymme läpi tarkemmin neljää muuta valintaa.

3) Meidän on löydettävä uudet tavat toimia.

Jotta Suomi saadaan liikkeelle, on tärkeää havaita, ettei se tarkoita ainoastaan tavoitteita – vaan myös tekoja. Muutos syntyy vasta, kun löydämme kansakuntana paremman tavan toimia.

Tarvitsemme määrätietoisempaa poliittista päätöksentekoa, digitalisaation mahdollisuuksiin tarttumista sekä sääntelyn purkamista. Samalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on laitettava kestävälle pohjalle.

Normit eivät toimi toivotulla tavalla, kun kansalaiset ja yritykset kokevat normiähkyä jo entistenkin normien kuormittamina. Julkinen talous puolestaan ei voi enää elää niin, että kaikkia uusia ja toivottuja asioita hoidetaan perustamalla budjettiin uusia momentteja ja yrittämällä ohjata lisärahalla.

Siksi meidän on mietittävä uudestaan tapamme toimia.

Tärkeät asiat ovat usein yksinkertaisia, niin tässäkin asiassa. Tosiasiassa muutos lähtee yksittäisistä ihmisistä. Se todella lähtee siitä, että saamme Suomen liikkeelle.

Siksi meidän on saatava jokainen suomalainen liikkeelle synnyttämään muutosta sinne, missä muutos tehdään. Työpaikoilla, kouluissa, sairaaloissa, tehtaissa, järjestöissä, vanhainkodeissa. He tarvitsevat tilaa ja tuulensuojaa kehittää ja innovoida toimintaa eteenpäin.

Tarvitsemme muutoksentekijöitä koko maahan. Eri puolueisiin, eri ryhmiin, eri ammatteihin.

Opettajia jotka ovat innostuneet siitä miten lapset voisivat oppia paremmin. Insinöörejä joilla on näkemyksiä miten teknologia auttaisi arkeamme. Kehittäjiä jotka ymmärtävät asiakkaiden tarpeet ja löytävät keinon palvella paremmin. Virkamiehiä jotka motivoituvat muotoilemaan julkisia palveluja kansalaisten kanssa yhdessä.

Nyt on lupa tehdä paremmin. Tiedän että osaamista meiltä löytyy. On uskallettava ottaa se käyttöön. Kokeilla tekemällä mikä toimii, mikä ei. Ottaa kansalaiset mukaan rakentamaan parempia palveluita. Ei enää suunnitella ja analysoida. Vaan tehdä.

Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on näyttää esimerkkiä, luoda tilaa normeja purkamalla ja antaa tuulensuojaa niille suomalaisille, jotka ensimmäisenä laittavat itsensä peliin. Nyt on tarjolla muutoksen tekijän paikkoja. Niitä paikkoja, joista voimme viiden vuoden kuluttua sanoa, että siitä se käänne lähti liikkeelle.

Toinen yksinkertainen mutta tärkeä asia liittyy siihen, miten muutos saadaan aikaan. Näin vuoden alussa monet meistä kamppailevat uuden vuoden lupausten kanssa. Elävä elämä on opettanut, että pelkästään päättämällä oman elämässä muuttaminen on haastavaa, ja päätyy helposti pettymykseen ja epäonnistumisen tunteeseen. Uuden vuoden lupaukset kykenee toteuttamaan, jos samalla muuttaa arkisia rutiineja ja käytäntöjä. Uusi tapa toimia mahdollistaa päätöksissä pysymisen.

Sama pätee organisaatioihin ja kansakuntaankin. Kun politiikassa asiat etenevät kangerrellen, ja emme saa muutoksia aikaiseksi, parannus ei tapahdu pelkästään päättämällä siitä. Sen lisäksi meidän on muutettava sitä tapaa, jolla olemme aikaisemmin toimineet. Siksi puhun niin paljon uudesta tavasta toimia. Se on tie toivottuihin muutoksiin.

Leikkauslistoja laatimalla tätä maata ei saada nousuun. Leikkauksiakin meidän on tehtävä julkisen talouden tasapainottamiseksi, mutta seuraavan hallituksen päätehtävä on muualla. Sen on kyettävä saamaan aikaan kulttuurimuutos Suomessa. Meidän on opittava taas arvostamaan työtä. Itsensä kehittäminen ja osaaminen on nähtävä oikeasti investointina. Ongelmiin reagoimisen sijasta meidän on siirryttävä luomaan oma tulevaisuutemme.

Kun jokin asia on rikki, se pitää korjata. Ongelmien luettelemisen sijasta etsitään ratkaisuja ja ollaan valmiita tekemään asioita uudella tavalla.

—————

Maailma on erilainen kuin ennen. Monia se pelottaa. Hyvästä syystä. Se pelko on otettava tosissaan. Tulevaisuuteen on rakennettava turvallinen polku. Osa maailman muutosta näkyy siinä, että paikalleen jääminen on se turvattoman vaihtoehto. Vaikka voi tuntua siltä että nyt en liiku mihinkään, ja vastustan muutosta, se ei ole kestävä vaihtoehto.

On populistista uskotella että muutosta vastustamalla tai menneisyyteen kurkottamalla syntyisi parempaa. Sitä menneisyyttä ei enää ole. Meidän on luotava se turvallinen tulevaisuus.

Vaikeiden muutosten johtaminen edellyttää luottamusta. Me olemme kaikki samassa veneessä. Tuota tunnetta on vahvistettava. Kaikkien on voitava luottaa siihen, että tehtävät päätökset ovat reiluja.

Suomen saamme liikkeelle vain me suomalaiset itse. Yksilöinä ja yhteisönä. Tärkeimmät hyvinvointiimme liittyvät päätökset teemme me kaikki itse omassa elämässämme. Poliittisten päättäjien on tehtävä oma osansa, mutta kaikki suomalaiset tarvitaan mukaan.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu aikaisempien sukupolvien kovalla uurastuksella. Kokoomus haluaa turvata tämän hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Meillä on velvollisuus ja vastuu jättää tämä maa parempaan kuntoon kuin millaisena olemme sen hoitaaksemme saaneet.

Tämä todella on nyt korjausliike.

Puheenjohtaja Alexander Stubbin puhe Kokoomuksen puheenjohtajapäivillä Porissa 7.2.2015. Muutosvarauksin.

Kategoriat: Uutiset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *